Takaisin SOKOKE-esittely sivuille tästä.

 Suomessa on virallisesti rekisteröity kolme sokokea (vuosina 2000-2002), mutta yhtään sokoke-pentuetta ei meillä vielä täällä Suomen kamaralla ole syntynyt. Elokuussa 2007 Kimburu Sungura Sana of Moosegrove, meidän ensimmäinen sokoke, muutti Suomeen ja poika seuraa pian perästä. Ensimmäiset sokoke-pennut ovat suunnitteilla vuoden 2008 loppupuolella. 
Tyttökissoille tulemme etsimään kasvatuskoteja, sillä rodun pienuudesta johtuen lähes jokaista yksilöä olisi hyvä käyttää kasvatuksessa ainakin kerran tai pari. Poikia on helpompi saada ”vain” lemmikeiksi. Mikäli olet kiinnostunut tulevista sokoke-pennuista, otathan meihin yhteyttä hyvissä ajoin. 

--------------------------------------------------

FAQ-1: Yksi yleisimpiä uskomuksia on se, että sokoken kasvattaminen on erittäin vaikeaa. 

Tähän näkemykseen on monia syitä: Pitkään oli vallalla hupsu käsitys, että sokoken pitää olla vähintään 2-vuotias ennen kuin sillä voi teettää pentuja. Muun muassa sokoken ensimmäiset kasvattajat pitivät monia sokokeitaan pillereillä kuuden kuukauden ikäisistä 2-3 vuotiaiksi asti ennen ensimmäistä astutusta. Ei ole mikään ihme jos kissa ei sen jälkeen tule tiineeksi. Tämä laajalle levinnyt ”tapa” aiheutti ongelmia; pillereiden lopettamisen jälkeen kissoilla esiintyi muun muassa erittäin kovia kiimoja ja pahoja kohtutulehduksia. 

Tämän lisäksi vanhan linjan sokoket olivat myös hyvin sisäsiitettyjä, joka luonnollisesti laski erityisesti naaraiden hedelmällisyyttä. Ilolla voin kuitenkin kertoa, että nykyään sokoken hedelmällisyys, pentujen selviytymisprosentti sekä syntymäpainot ovat kaikki parantuneet huomattavasti viime vuosien ponnistelujen ja Keniasta saadun uuden veren avulla. Tuon uuden veren sekä sen tiedon turvin, ettemme toista samoja virheitä, jotka tehtiin sokoken kasvatuksen alkutaipaleella, uskomme sokoken kasvattamisen olevan uusilla sukupolvilla suhteellisen normaalia, haasteellista kasvattaminen tulee olemaan aina, rodusta riippumatta.

FAQ-2: Toinen yleinen käsitys on se, että uusien sokokeiden tuominen Keniasta on kiven alla ja käytännössä mahdotonta.

Uusien sokokeiden tuominen Keniasta ei ole helppoa, tai halpaa, mutta se on mahdollista. Tällä hetkellä Keniassa on varsin mukavasti sokokeja tarjolla. Kukaan ei tiedä tarkkaa lukumäärää, koska suurimmalla osalla niistä ei ole varsinaista omistajaa. Jeannie Knocker, joka on viime vuosina auttanut sokoke-kasvattajia saamaan uusia sokoke-yksilöitä kasvatukseen, löysi 15 sokokea kolmessa vuodessa ja kasvatti niillä muutaman pentueen. Tämän lisäksi Keniassa on parhaillaan ainakin kaksi muuta aktiivista sokoke-kasvattajaa. Tulevaisuudessa on siis edelleen mahdollista saada uusia yksilöitä niiden alkuperämaasta, mikäli ja kun se on tarpeen. Tällä hetkellä kaikki uudet sokoket mukaan lukien, meillä on kuitenkin käytössä laajempi geenipooli kuin millä koko rodun kasvatus aloitettiin. Selvityksen vanhan ja uuden linjan sokokeista saa minulta halutessaan sähköpostitse. Sukutauluja voi käydä myös tutkimassa osoitteessa: http://www.pawpeds.com/cgi-bin/SOK

N*Kimburu Sungura Sana of Moosegrove

-African tabby SOK n 22-

My sokoke-story: I had had ocicats for several years before I heard about sokokes for the first time. When I did, there was something in there that caught my attention right away; I guess it was mainly the fact that it was a breed or better said an endemic species formed by nature not "created" by humans. I enjoyed  reading about sokokes' or " the Cadzonzos' "  (as the breed was originally called in the eastern Kenya) history in the Arabuko-Sokoke rainforest. If you're not familiar with the history of the breed, I would warmly recommend you to do so as it is really fascinating. You will find a summary of sokoke's history in here soon, but in the meantime I suggest you read all the articles currently available in the internet.

My first Sokoke: When I started to seriously consider importing a sokoke to Finland (as there are no sokoke breeders around here) our little Zani wasn't even born. Only after a thorough research and several emails to different sokoke breeders I saw an interesting "planned mating" in Kimburu's homepage. Zani's father Pwani is an import from Kenya, from the original Arabuko-Sokoke rainforest. We don't know anything about his relatives as he was caught from "the wild". Her mother on her behalf Kimburu Vema Sana is a really beautiful sokoke female and it is actually due to her outstanding looks as well as her father's, Kimburu X-Mjusi, why I fell in love with the breed even more. Meeting Vema Sana and some other sokokes live, including X-Mjusi, Pwani, Furahi Lundborg, only reassured me about the choice I was about make concerning Zani as I was really fascinated by their behaviour, characters and nice temperaments. And to hear Pwani's greeting voice, wow, there we had an opera singer! I've never ever in my entire life heard anything so loud yet still melodious and beautiful coming out from a cat's mouth! Boy, I wish I had that moment on tape.

Naming Zani: We wanted to come up with a nickname that would best decribe her personality as well as her african background. As she was very energetic, happy, curious and full of enthusiasm we thought of calling her "Happy" but then thought of calling her "Sunny" as it sounded better and transformed the word into "Zani" in order to add a little exotic spice to it ;) She really charmed everyone of us since the day one and has brought tears to our eyes due to her lovig sweetness time after time. She's a spectacular girl!

Thank you Anita from the Kimburu cattery from Norway for this beautiful sweetheart!